"Aamuyöntuntien googlailun tuloksena löysin abivuoteni keväällä Sciences Po Paris’n nettisivut. Halusin lähteä ulkomaille, mutta sen lisäksi halusin viedä ranskankielentaitoni uudelle asteelle vuosikausien kieliopin pänttäämisen jälkeen. Hyväksymiskirje saapui ja tasan kaksi kuukautta myöhemmin saavuin Pariisiin ja seisoin Eiffel-tornin juurella ihmetellen. Hyppäsin junaan ja saavuin kauniiseen ja pieneen keskiaikaiseen kaupunkiin Dijoniin, missä on Sciences Po Paris’n keski- ja itä-eurooppa -painotteinen alemman korkeakoulututkinnon kampus. Sciences Po Paris’lla on nykyään yhteensä 6 kampusta eri puolilla Ranskaa.
Olin 18-vuotias, asuin ensimmäistä kertaa yksin ja olin omillani, asuin ensimmäistä kertaa ulkomailla, opiskelin vierailla kielillä, sekä ranskaksi että englanniksi, en ollut koskaan tehnyt korkeakouluopintoja, en tuntenut ketään ja näin Dijonin ensimmäistä kertaa sinne muuttaessani. Kaksi ensimmäistä vuotta Sciences Po Paris’ssa olivat hyvin haastavat ja vaikeat juuri näiden kaikkien aspektien takia. Ensimmäisen vuoden aikana opiskelin intensiivisesti ranskaa ja minut integroitiin ranskalaisten opiskelijoiden joukkoon toisella vuodella. Näin jälkeenpäin katsottuna, mikään aika tähänastisessa elämässäni ei ole ollut yhtä haastava kuin nuo kaksi vuotta. Olin kaksi vuotta sekä yliopistossa että vapaa-ajallani erittäin kaukana mukavuusalueeltani.
Sciences Po Paris’n alempaan korkeakoulututkintoon kuuluu vaihtovuosi ulkomailla. Vietin vuoden Torontossa, Kanadassa, kaksikielisessä yliopistossa ja päädyin viettämään myös välivuoden Helsingissä ennen maisteriopintoja. Kaksi vuotta pois Sciences Po’sta auttoi laittamaan asioita perspektiiviin. Olin joutunut luopumaan monista vapaaehtoistöistä ja harrastuksista kaiken työmäärän ja stressin keskellä Dijonissa, joten käytin kaiken aikani juosten ympäri kaupunkia erilaisten töiden ja tapahtumien merkeissä, joita rakastin, ja jotka olivat aina olleet osa minua. Syksyllä 2014 suuntasin takaisin Pariisiin, jossa maisteriopinnot ”International Public Management” odottivat minua kansainvälisen politiikan laitoksella (Paris School of International Affairs).
Ulkomaille muuttaminen ei ole aina ja kaikille helppoa. Verrattuna ensimmäiseen saapumiseeni vuonna 2010, olin tällä kertaa vanhempi, kokeneempi, puhuin paremmin ranskaa, tiesin, miten asiat toimivat Ranskassa ja Sciences Po Paris’ssa, minulla oli paljon ystäviä Pariisissa ja maisteriopinnot olivat paljon kevyempiä Dijoniin verrattuna. Tässä vaiheessa huomasin myös, että Sciences Po oli opettanut minulle ennen kaikkea sinnikkyyttä, tehokkuutta, järjestelmällisyyttä ja stressinhallintaa. Suurikaan työmäärä ja lähestyvät palautuspäivät eivät huolestuttaneet. Vuoden aikana sain 70 opintopistettä, 60 vaaditun opintopisteen sijaan, tein vapaaehtoistöitä, olin Sciences Po Paris’n väittelyjoukkueessa, tutustuin Pariisiin ja uusiin ihmisiin. Sciences Po ja Ranska olivat olleet vuosia mukavuusalueeni ulkopuolella, ja yhtäkkiä Pariisissa huomasin, että ne olivat siirtyneet mukavuusalueeni sisäpuolelle. Samaan aikaan sain suurimman opetuksen: se ei pelaa joka pelkää.
Kuuden kuukauden työharjoittelu kuuluu maisterintutkintooni. Tutkintoni on keskittynyt kansainvälisiin suhteisiin, projektisuunnitteluun ja kansainväliseen talouteen, ja en ollut koskaan opiskellut tai nähnyt rahoitus- ja pankkimaailmaa. Halusin oppia tuntemaan tätä maailmaa paremmin ja mietin, että ainoa tapa on heittää itsensä sen keskelle ja niin sanotusti oppia uimaan. Pääsin haastatteluun merkittävään asset management -yhtiöön. Noin puolen tunnin haastattelun jälkeen, haastattelija totesi: ”Googlasin sinut ja olet kaikkialla. Olet tehnyt niin paljon kaikkea erilaista. Tiedän, ettet tiedä mitä tämä työ edes sisältää, mutta jos joku oppii tämän työn, se olet sinä”. Sain työharjoittelun siltä istumalta. Työharjoittelun loppuessa sain palkinnon erinomaisesta työstä, asenteesta ja panostuksesta, ja pomostani tuli hyvä ystäväni ja mentori.
Ulkomailla opiskeleminen ja asuminen kasvattaa enemmän kuin mikään muu. Se ei ole aina helppoa ja hauskaa, mutta se on myös mahtavaa ja niin opettavaista. Vuodet Sciences Po’ssa, Ranskassa, vapaaehtoistyö ja aktiivisuus ovat antaneet minulle paljon taitoja ja työkaluja, joiden ansiosta moni yhtiö kiinnostui aikaisessa vaiheessa valmistumisestani. Niinpä valmistun kesällä 2016 ja aloitan työt Googlella elokuussa.
Omalla kohdallani olen huomannut menestyksen salaisuudeksi sen, että uskaltaa hypätä tuntemattomaan, kerätä kokemuksia monilta aloilta ja ulkomailta, tutustua uusiin ja erilaisiin ihmisiin ja oppia heiltä, on sinnikäs, tehokas, järjestelmällinen ja lojaali, kulkee avoimin mielin, ja ennen kaikkea tekee kaikkea sitä mikä tekee onnelliseksi, vaikka siinä ei olisi suoraan mitään järkeä opintojen tai uran puolesta. Jossain vaiheessa kaikki ne kokemukset ja taidot nivoutuvat yhteen ja ennen kaikkea, ne tekee sinusta juuri sinut - ja sellaista ei löydy toisenlaista."